Noin kaksi vuotta sitten sosiaalinen media teki uuden luokan: Merenkulku ja laivat. Viel\u00e4 3 vuotta sitten esim. Instagram (Meta) ja Google yrittiv\u00e4t luokitella merenkulku- ja satama-aiheita joko huviveneilyyyn tai turismiristeilyyn ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ett\u00e4 se on laaja oma kategoriansa. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 merenkulun unohtaminen on my\u00f6s maailmanlaajuinen ongelma.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 johtui yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 laivoilla ei ole ollut interneti\u00e4: Kukapa sk\u00f6n\u00e4ri viitsii laitella videoita duunistaan kun on saapunut lomille maihin, internetin ulottuville. Maakrapu kun on muodostanut 80%:sesti k\u00e4sityksen ulkomaailmasta sosiaalisen median kautta, jo pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on osasyy my\u00f6s siihen, ett\u00e4 kuluvana vuonna kansainv\u00e4lisess\u00e4 liikenteess\u00e4 maailmanlaajuisesti on 90.000 ty\u00f6ntekij\u00e4n vajaus (IMO). Nyt onneksi some tarjoaa jo hyvin monenlaisia meriaiheita jopa pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Voikin sanoa ett\u00e4 yksi, nyt p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa oleva sukupolvi, ei ole juuri miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin tietoinen t\u00e4ss\u00e4 kirjoittamistani asioista. Se n\u00e4kyy kaikessa: Startup-kulttuurissa, rantakaavoituksessa, opintosuunnitelmissa, kotona ja my\u00f6s valtion ja esim. Business Finlandin rahoituksessa.<\/p>\n\n\n\n
Suomen l\u00e4hiliikenne\/kotimaanliikenne<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomessa on maailman haastavin ja samalla kaunein saaristo j\u00e4\u00e4tyvine rantoineen: Jopa suomalainen huviveneilij\u00e4 omaa hyvi\u00e4 merenkulkutaitoja luonnostaan, verrattuna l\u00e4mpimien maiden pelkkiin hiekkarantoihin ja syviin vesiin tottuneisiin ammattimerenkulkijoihin.<\/p>\n\n\n\n Suomen saaristo <\/strong>luo my\u00f6s paljon ty\u00f6paikkoja: jollainhan sinne saarille, jolla asuu Ahvenanmaa mukaan lukien n. 40.000 asukasta, on saatava kaikki tarvikkeet talon perustuksista alkaen. Paluumatkalla tuodaan teollisuustuotteita, ruokaa yms. jopa ulkomaan vientiinkin.<\/p>\n\n\n\n Kotimaanliikenne kuljettikin viimevuonna 5,2 miljoonaa matkustajaa ja 4 miljoonaa tonnia tavaraa, ilman Suomi-Ruotsi -lauttojen kuljettamaa rahtia\/matkustajia.<\/p>\n\n\n\n Suomen saariston ja sis\u00e4vesien lautta-, lossi- ja yhteysalusliikenne ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 suoraan 400\u2013600 henkil\u00f6\u00e4. N\u00e4iden ymp\u00e4rille rakentuva infra ja alushuolto lis\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 n. 2000 ty\u00f6paikkaan. Lukemasta puuttuu pienet yritt\u00e4j\u00e4t, jotka ajavat tavaraa, kalastavat ja tekev\u00e4t korjauspalveluita yms. pienill\u00e4 huvirekisteriss\u00e4 olevilla veneill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N. 300.000:nen ihmisen vakituinen koti tai aktiivinen vapaa-ajan asunto on vesiyhteyden takana. Se edellytt\u00e4\u00e4 venett\u00e4, lossia, lauttaa tai yhteysalusta. Mielest\u00e4ni Suomen l\u00e4hiliikenne pit\u00e4isikin nostaa enemm\u00e4n julkisuuteen, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 satoja yrityksi\u00e4, ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 suoraan ja v\u00e4lillisesti karkeasti arvioiden yli 5000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Satamat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomen 50 suurempaa satamaa, joissa on 30.000 laivak\u00e4ynti\u00e4 vuosittain, ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t yli 20.000 ihmist\u00e4 suoraan. Satamat ovat profiloituneet erilaisiin tarpeisiin. V\u00e4lillisesti kokonaisty\u00f6llisyysvaikutus on 85.000. Ei mik\u00e4\u00e4n pieni luku. Ven\u00e4j\u00e4n liikenteen v\u00e4hentyminen on vaikuttanut joidenkin satamien vilkkauteen, mutta tilap\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n Pienempi\u00e4 satamia mm. kotimaan liikenteelle, joissa k\u00e4y alle 40 metrisi\u00e4 aluksia, ei ole koskaan tilastoitu: mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtion rakennuttamina niit\u00e4 on yli 300. Arviolta kaupunkien rakentamina niit\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toinen mokoma lis\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 satamat ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t suoraan\/v\u00e4lillisesti arviolta 2000 ihmist\u00e4. Osa n\u00e4iden satamien olemassaolo on uhattuna, koska ELY keskukset eiv\u00e4t ole tietoisia n\u00e4iden olemassaolosta saati korjaustarpeesta. Monen virkamiehen k\u00e4sitys merenkulusta on valitettavan mustavalkoinen: Viking lLine tai purjevene.<\/p>\n\n\n\n Huvivenesatamia on n. 1200. N\u00e4m\u00e4 satamat ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t suoraan\/v\u00e4lillisesti arviolta 3000-5000 ihmist\u00e4, koska niiss\u00e4 on my\u00f6s huoltotoimintaa.<\/p>\n\n\n\n Vuokraveneet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuokravene tarkoittaa miehitetty\u00e4 ”taksivenett\u00e4” joka ei aja vakioreitti\u00e4, vaan matkustaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 minne menn\u00e4\u00e4n. Maksimi henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 12. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 ei ole ammattimerenkulun alaisuudessa, eik\u00e4 vaadi katsastusta tai ammattimerenkulun p\u00e4tevyyksi\u00e4. Kuljettamiseen riitt\u00e4\u00e4 Vuokraveneen kuljettajankirja, jonka voi hankkia harrastepuolen koulutuksista, huviveneen kuljettajankirjan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4 ei ole juurikaan tilastoitu. Jonkinlaisen arvion mukaan suomessa on reilu 300-600 miehitetty\u00e4 taksi- ja chartervenett\u00e4. Jonkinlaisen teko\u00e4lyn l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n datan mukaan n\u00e4m\u00e4 ajatat 100.000-350.000 matkustajaa vuosittain. Keskihinta per asiakas on n. 250 \u20ac. Pidemm\u00e4t ja kalliit charter-tyyppiset reissut nostavat keskihintaa, ja yleiset parin kympin ”puoli tuntia merell\u00e4” laskevat. Vuokravenetoiminnan ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rii siis yli 50 miljoonaa euroa vuosittain.<\/p>\n\n\n\n Laivanrakennus ja telakat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomalainen suurempi laivanrakennus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n n. 1200 yrityst\u00e4, jotka ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t n. 30.000 ihmist\u00e4. Alan liikevaihto on 11,7 miljardia (joka vertailuna on 13% koko Suomen valtion budjetista). Suomessa on monta telakkaa, vaikkakin ulkomaisessa omistuksessa.<\/p>\n\n\n\n Yksi tilastoista puuttuva, ei niin tunnettu telakkateollisuuden haara on pienemm\u00e4t telakat, jotka nekin ovat saaneet paljon tilauskantaa ulkomailta. En tarkoita huviveneit\u00e4, vaan ammattialuksia kokoluokassa 5-40 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tilastollisesti 15-40 m pitkien sis\u00e4maanliikenteen alusten keski-ik\u00e4 on 41,5 vuotta, ja saaristoliikenteen vastaava ik\u00e4 18 vuotta. Kalusto on siis poikkeuksellisen vanhaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 asettaa tarpeen uusia kalustoa, joka tarkoittaa nousevasti n. 20 uuden aluksen rakentamista vuosittain sis\u00e4- ja ulkovesille. P\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mahdollinen tiukentuminen lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Suomalaiset tuntien uusia ei rakenneta, vaan vanha modernisoidaan. Alan ammattilaisten ja telakoiden tarve tulee siis lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n huomattavasti, ja n\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4mainituista on jo nyt puutetta.<\/p>\n\n\n\n Ammattikalastus, kotimaista ruokaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomessa on reilu 700 p\u00e4\u00e4toimista\/kokop\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ammattikalastajaa. Isojen troolareiden kohdalta jotain tied\u00e4n, ja omien havaintojen sek\u00e4 kalastajien kertoman mukaan ongelma on l\u00e4hinn\u00e4 suomalaisten kulutustottumuksissa, johon vaikuttavat isot kauppaketjut (Norjalainen kassilohi).<\/p>\n\n\n\n Tarkemmin ongelman tuottaa toimitusketjujen puute ja hinnan puolesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset tukkurakenteet. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuore suomalainen ruokakala puristetaan jauhoksi, ajetaan Norjaan, jolla ruokitaan kasvatuslohia, jotka sitten tuodaan Suomeen. Hinta on halvempi kuin l\u00e4hituotetulla kalalla. Kalasatamasta suoraan kauppaan tai kuluttajalle -myynti ei toteudu kuin harvoilla pienyritt\u00e4jill\u00e4, ja toisinaan byrokratia on my\u00f6s esteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4maalaiset (itseni mukaan lukien, nuorena asuin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4) ovat tottuneet vanhaan kalaan. Marketin tiskill\u00e4 kala maistuu liikaa kalalle, eik\u00e4 se ole hyv\u00e4\u00e4. Se on suoraan sanoen ylip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 johtuen kuljetusketjujen ongelmista. Arvonnousu ketjussa on kuitenkin huikea: Kalastaja saa 20 sentti\u00e4, ja fileroinnin sek\u00e4 parin tukkuportaan j\u00e4lkeen se onkin minimiss\u00e4\u00e4n 12\u20ac kilo marketissa, ylip\u00e4iv\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n It\u00e4meri on puhdistunut -80 luvusta paljon, ja kala ei sis\u00e4ll\u00e4 en\u00e4\u00e4 raskasmetalleja merkitt\u00e4v\u00e4sti. Jos sy\u00f6t kilon kotimaista kalaa, niin poistat kelluvan sinilev\u00e4n n. 10 m2 alueelta<\/p>\n\n\n\n N\u00f6rtit pullistelee<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tilastojen mukaan ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 meri- ja paattisektori oheisilmi\u00f6ineen ole Suomen suurin teollisuus ja ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4. Koko alaa ei vaan ole laskettu yhteen, ja mm. ICT -alan alle on luiskahtanut osa meriklusteria, ja merialan ICT on kasvava sekin. Suuren eron tekee se, ett\u00e4 ICT ei tarvitse alihankkijoita ja mahdolliset hankinnat tehd\u00e4\u00e4n ulkomailta. Muuten, esim. per\u00e4miehen liksa on tonnin parempi kuin ammattikoodarin.<\/p>\n\n\n\n Hieman ihmettelen esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6voimapoliittisesti ICT on olemassa, mutta merisektoria ei. Jo pelkk\u00e4\u00e4n merenkulkuun liittyen Suomessa ei ole kuin yksi merity\u00f6nv\u00e4litys, sekin yksityinen. Meri-vesihommat ja paatinrakennus kaikkineen ovat kuitenkin niin erilaisia kuin muut alat. Joku kerkesi naivisti ehdottamaan merihommien liitt\u00e4mist\u00e4 logistiikka-alaan: Sk\u00f6n\u00e4ri saisi sitten rahtarimallisesti Shellin baarista 20 sentti\u00e4 munkkikahvista alennusta, sis\u00e4maassakin.<\/p>\n\n\n\n Kuvateksti: Paattihommat kaikkineen on ylivoimaisesti Suomen suurin teollisuus. Sen meille tarjoaa maamme sijainti maailmankartalla<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 my\u00f6s suhteuttaa. Yksi suuri, niin paljon puhuttu datakeskus tuo vain n. 200 jatkuvaa ty\u00f6paikkaa Suomeen. Silti niist\u00e4 vaahdotaan mediassa paljon, paremman tiedon puutteessa.<\/p>\n\n\n\n Suomen kohdalla tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni eritt\u00e4in hyv\u00e4lle. Kunhan vain tietoisuus suomalaisesta osaamisesta ja meren merkityksest\u00e4 kasvaa lis\u00e4\u00e4 ihan omassa mediassamme ja omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme, ja ett\u00e4 lis\u00e4ksi osaamme olla ylpeit\u00e4 kaikesta t\u00e4st\u00e4 osaamisesta, joka on luonnollista meille. T\u00e4lle Suomen suurimmalle alalle mahtuu vaikka 100 Youtube-kanavaa, 50 verkkolehte\u00e4 ja 5000 Instatili\u00e4. Olisi vaikea kuvitella esim. Ranskan tai Espanjan pystyv\u00e4n samaan.<\/p>\n\n\n\n Entisen\u00e4 innovaatioalan asiantuntijana voin sanoa, ett\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 jotain konkreettisesti rakennetaan, sinne se raha kertyy ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyy aina ne uudet innovaatiot. Aikanaan ihailtu pelkk\u00e4 \u201dsuunittelu- ja aivovienti\u201d on johtanut heikompaan taloustilanteeseen viimevuosina koko Euroopassa, tekemisen siirrytty\u00e4 mm. Kiinaan.<\/p>\n\n\n\n Traficom:n Sanna Sonnista lainaten: Suomi on vaativa merenkulkumaa, saari j\u00e4\u00e4tyvine rantoineen<\/em>. Itse lis\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n kotimaanliikenteen, saariston ja tuhannet j\u00e4rvet.<\/p>\n\n\n\n Kuusi vuotta olemme vaimoni Anitran, eli my\u00f6s m\/s Suukko II:n per\u00e4miehen, kanssa kolunneet Suomen satamia v\u00e4lill\u00e4 Hamina-Raahe. Olemme kuulleet nuoria ja vanhoja sk\u00f6n\u00e4reit\u00e4, juteltu satamakapteeneiden ja merikoulujen kanssa, ohjanneet nuoria alalle, jne. Ja miettineet merenkulkua paljon.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ilt\u00e4 pohjilta on t\u00e4m\u00e4 artikkeli kirjoitettu. Nyt syksyll\u00e4 l\u00e4hdemme kuvaamaan ja tutkimaan Euroopan meriaiheita youtubekanavallemme: Miten t\u00e4m\u00e4 kaikki hoidetaan muualla, ja toki kysymme mit\u00e4 Suomen meriasioista ajatellaan. Tervetuloa seuraamaan asioita ja matkaamme Youtubekanavallemme.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/suukko2.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/paatti-horisontissa-scaled.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n